Uudet talot nyt ’lähes nollaenergiataloja’ ja 2030 alusta lähtien ’päästöttömiä rakennuksia’
Energiatehokkuus
Uudet pientalot ovat energiatehokkaita ja niiden lämmitykseen käytetään pääosin uusiutuvaa energiaa. Lämmitysenergian tarve on pienentynyt huimasti 2000-luvulla paremman eristystason, ilmatiiviiden rakenteiden ja kehittyneen ilmanvaihdon ansiosta. Tämän päivän minimimääräykset täyttävä omakotitalo tarvitsee 25 % vähemmän lämmitysenergiaa kuin 20 vuotta sitten, 1980-luvun taloihin verrattuna lämmitysenergian tarve on puolittunut.
Kohti päästöttömiä rakennuksia
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD – Energy Performance of Buildings Directive) edellytti, että vuodesta 2020 lähtien kaikkien uusien rakennusten tulee olla ns. lähes nollaenergiataloja (nZEB). Suomen lainsäädäntö valmistui hyvissä ajoin ja rakennukset, joihin on haettu rakennuslupaa 1.1.2018 jälkeen, täyttävät lähes nollaenergiatalojen vaatimukset.
EPBD päivittyi vuonna 2024 siten, että vuoden 2030 alusta lähtien kaikkien uusien rakennusten tulee olla päästöttömiä rakennuksia (ZEB – Zero Emission Buildings).
Lämpöhäviöt minimoitu
Uusien pientalojen energiatehokkuus on parantunut huimasti viime vuosikymmenien aikana. Rakenteen lämmönläpäisykerroin, ns. U-arvo, kertoo kuinka paljon lämpöä rakenne päästää lävitseen. Mitä pienempi U-arvo on, sitä paremmin rakenne eristää lämpöä.
Tämän päivän minimimääräykset täyttävä omakotitalo tarvitsee 25 % vähemmän lämmitysenergiaa kuin 20 vuotta sitten, ja 1980-luvun taloihin verrattuna lämmitysenergian tarve on puolittunut.
Rakenteiden U-arvoja ei ole tiukennettu vuoden 2010 jälkeen, sillä vuonna 2012 siirryttiin ns. kokonaisenergiatarkasteluun, jolloin myös käytetyllä energiamuodoilla oli merkitystä, ja vaatimuksenmukaisuus osoitetaan E-luvulla.
Ilmanpitävyydellä energiatehokkuutta
Rakenteiden ja liitoksien läpi vuotavalla ilmalla on suuri merkitys rakennuksen energiankulutukseen. Energiatehokkaan talon rakenteet ovat ilmatiiviit ja riittävästä ilmanvaihdosta huolehditaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla.
Ilmanpitävyyttä kuvataan ilmanvuotoluvulla q50. Vanhoissa pientaloissa se on keskimäärin noin 4, mutta uusien rakennusten ilmanvuotoluvun keskiarvo on alle 1:n (lähde: Vertia Oy) .
Yhden kokonaisluvun muutos q50-luvussa vastaa keskimäärin 4 %:a energiankulutuksessa.
Kuva: Tussitaikuri Oy
U-arvo (W/m²,K)
1976
1985
2003
2010
Ulkoseinä
0,35
0,28
0,28
0,17
Maanvarainen alapohja
0,40
0,36
0,25
0,16
Ryömintätilainen alapohja
0,40
0,40
0,20
0,17
Yläpohja
0,35
0,22
0,16
0,09
Ikkunat
2,1
2,1
1,4
1,0
Ovet
1,4
1,4
1,4
1,0
Energiatodistus helpottaa vertailua
Energiatodistusta on tarvittu vuodesta 2013 lähtien rakennuslupaa haettaessa sekä silloin kun olemassa olevaa rakennusta ollaan myymässä tai vuokraamassa. Todistuksen vertailuluku (E-luku) saadaan laskemalla ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohti ja painottamalla eri energiamuotoja seuraavilla kertoimilla:
sähkö 1,20
kaukolämpö 0,50
kaukojäähdytys 0,28
fossiiliset polttoaineet 1,0
uusiutuvat polttoaineet 0,50
Vuosina 2022-2024 valmistuneista pientaloista* 29 % pääsi A-luokkaan ja 69 % B-luokkaan. C-luokan energiatodistuksen sai vain 2 %.
