Rakennettu ympäristökin voi olla virkistysalue

Olen ihan muina diplomi-insinööreinä ollut pidemmän aikaa kiinnostunut rakennetun ympäristön merkityksestä yleiseen viihtyisyyteen. Viimeisimpänä innoittajana aiheeseen on ollut Oulun Asuntomessualue Hartaanselänrannassa, jonka rakentumista pääsin seuraamaan lähietäisyydeltä.

Alueella kulki ennestään kevyen liikenteen läpikulkureitti, löytyi vanhan tanssilavan jäännökset ja haudattua rakennusjätettä. Sijainti oli erinomainen – saaressa, aivan keskustan tuntumassa – mutta viihtyisäksi sitä ei voinut hyvällä tahdollakaan kutsua. Kävin alueella useinkin, muita ulkoilijoita en juuri tavannut. Ihan ymmärrettävästi, alueen kaavoitus herätti myös vastalauseita ja voimakkaitakin kommentteja: ”Miksi annetaan rakentaa ja tuhotaan samalla kaupunkilaisten virkistysalueet?”

Kaava valmistui, tontit luovutettiin kilpailun perusteella, alue rakentui – ja messut pidettiin. Nyt samasta alueesta on tullut huikean suosittu ulkoilureitti kaupunkilaisille. Eräänä aurinkoisena sunnuntaina yritin lyhyellä otannalla arvioida kulkijoiden määrää: tuhansia ihmisiä liikkeellä yhden päivän aikana. Ihmismassa tuo mukanaan elämää – syntyy kahviloita, ravintoloita ja kohtaamisia.

On selvää, että myös koskematonta luontoa tarvitaan. Muutama puu kaatui talojen ja katujen tieltä, mutta vähintään saman verran niitä kaatuisi, vaikka asumukset rakennettaisiin kauemmas keskustasta.

Jos kaupunkikuvasta rakennetaan korkeatasoinen, siitä nauttivat kaikki alueen asukkaat. Tämän merkitys korostuu tulevaisuudessa, rakentuminen tulee keskittymään kasvukeskuksiin ja niissäkin lähemmäs keskustoja. Kyse on myös kaupunkien veto- ja pitovoimasta. Oulun kokoinen kaupunki ei voi kilpailla pääkaupunkiseudun työpaikkojen tarjonnassa tai palveluissakaan, mutta kaavoittamalla houkuttelevia alueita lähelle keskustaa, voidaan tarjota asumisen ja asuinympäristön laatua, mitkä vaikkapa Helsingissä ovat tavallisen palkansaajan ulottumattomissa. 

Mikä on PTT:n vastuu rakennetusta ympäristöstä? PTT:n jäsenyritykset haluavat erottautua luotettavina ja vastuullisina talotoimittajina, mutta tiedostammeko riittävästi vastuumme kaupunkikuvan muovaajina? Uudistalot seisovat paikoillaan vähintään 50 vuotta, usein pidempään. Arkkitehtisuunnittelussa lukitsemme paitsi perheen kodin, myös koko alueen ilmeen – jopa vuosisadaksi.

Meillä talotehtailla on osaamista korkeatasoiseen arkkitehtuuriin. Mutta tiedostammeko vaikutusvaltamme? Osaammeko hyödyntää potentiaalimme?

Kirjoitus on julkaistu 31.10.2025 Pientaloteollisuus PTT:n uutiskirjeessä nro 4/2025