Määräyskehitys karkaa tavoitteista!

Rakentamisen energiatehokkuuden vaatimuksia ollaan kiristämässä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaisesti. Suunta on sinänsä oikea, mutta keinovalinnat alkavat karata kauas alkuperäisistä tavoitteista: kustannustehokkuudesta, teknisestä realismista ja materiaalineutraaliudesta.

YM:n asetus uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta oli juuri lausunnolla. Asetusluonnoksessa tasauslaskennasta on nousemassa sääntelyn pääväline. Tämä on ongelmallista, sillä tasauslaskenta tarkastelee rakennuksen lämpöhäviöitä rajatusta näkökulmasta – painottaen U-arvoja ja ohittaen kokonaisenergiankulutuksen. Se ei huomioi esimerkiksi massiivirakenteiden hyötyjä, kuten lämmönvarauskykyä tai pienempiä kylmäsiltoja. Tuloksena on teknisesti tarpeettomia rakennepaksuuksia, kustannusnousuja ja heikennyksiä asumisen laatuun – muun muassa pienempinä ikkunoina.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) tavoite on, että energiatehokkuutta parannetaan kustannusoptimaalisesti. Se tarkoittaa, että suunnittelijalla pitää säilyä mahdollisuus valita tarkoituksenmukaisin keino: rakenteellinen, tekninen tai niiden yhdistelmä. E-luku tai ostoenergiankulutus kuvaa tätä kokonaisuutta parhaiten. Erityisen epätasapuoliseksi tilanteen tekee se, että massiivipuuseinille on annettu helpotus, jota ei myönnetä muille massiivirakenteille, kuten vaikka kennotiilelle tai kevytbetonille. Tämä ei ole hyväksyttävää materiaalineutraalia sääntelyä – varsinkin kun ilmastopäästöjen tarkastelu tehdään erillisissä määräyksissä.

Tuleeko lupakäsittelyn 3 kk:n määräajasta kuntakohtaisia tulkintoja?

Toinen ajankohtainen huolenaihe on vuoden 2026 alussa voimaan tuleva rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelytakuu. Pykälän tarkoitus on hyvä, mutta käytännön toteutus uhkaa jäädä tulkinnanvaraiseksi. Pelkona on, että kunnissa syntyy kymmeniä erilaisia käytäntöjä, jolloin tilanne ei ainakaan rakennuttajan näkökulmasta yksinkertaistu.

Oma näkemykseni on selvä: määräajan laskennan tulee alkaa siitä hetkestä, kun hakemus on siinä määrin valmis, että sen käsittely on mahdollista. Näin on myös eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnössä todettu. Tämä ei tarkoita, että hakemuksen on oltava lopullisesti valmis, vaan että se on otettavissa käsittelyyn – mahdollisista täsmennys- ja lisäselvityspyynnöistä huolimatta. On tärkeää, että rakennusvalvonnat eivät ala hylätä hakemuksia puutteellisin perustein vain täyttääkseen aikarajan. Rakennusvalvonnan neuvontavelvollisuus ei ole poistunut mihinkään, eikä sen pidä kadota tulkintatavan mukana.

Tarvitsemme valtakunnallisen TOPTEN-tulkinnan, joka varmistaa sääntelyn yhdenmukaisuuden ja toimivuuden kunnasta riippumatta. Epäselvä määräys ei tuo lupaprosessiin varmuutta – päinvastoin.

Me pientaloteollisuudessa kannatamme energiatehokkuuden parantamista ja lupakäsittelyn sujuvoittamista. Mutta niiden toteutuksen on perustuttava:

Säädökset, jotka ohjaavat rakentamista seuraavat vuosikymmenet, pitää tehdä harkiten – ei kiireellä tai tarkoituksellisesti epämääräisinä.

15.7.2025 PTT:n hallituksen puheenjohtaja ja Jämerä Kivitalot Oy:n toimitusjohtaja Jari Malkamäki