1. Monipuolinen asuntotarjonta on vetovoimatekijä kaikenkokoisille kunnille 

Asumistoiveet ja -tarpeet ovat erilaisia ja ne muuttuvat elämänkaaren aikana. Tarvitaan siis monipuolista asuntotarjontaa. Samalla monipuolistetaan väestörakennetta, mikä ehkäisee tehokkaasti asuinalueiden eriytymistä eli segregaatiota. 

Riittävä pientalojen tonttitarjonta auttaa pienempiä kuntia houkuttelemaan uusia asukkaita ja suurimpia kaupunkeja pitämään nykyiset asukkaansa. Erityisesti lapsiperheet muuttavat oman pihan ja väljemmän asumisen perässä. 

Mitä monipuolinen asuntotarjonta tarkoittaa?

• Tarvitaan erikokoisia asuntoja: yksiöitä, kaksioita ja perhekoon asuntoja. Tarvitaan asuntoja yksinasuville, pariskunnille, lapsiperheille ja uusperheille.
• Tarvitaan erilaisia hallintamuotoja: vapaarahoitteisia ja tuettuja vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja osaomistusasuntoja sekä omistusasuntoja
• Tarvitaan eri talotyyppejä: omakoti- ja paritaloja, rivitaloja, townhouseja, pienkerrostaloja ja kerrostaloja

Miksi tarvitaan enemmän pientaloja?

• Jotta asumistoiveet toteutuisivat: Noin 3/4 suomalaista haluaisi asua pientalossa.  Asumistoiveitakin merkittävämpää on, että pientaloasujat ovat tyytyväisempiä omaan asumiseensa. Lue lisää
• Jotta lisättäisiin puun käyttöä rakentamisessa: Pientalorakentamisen lisääminen on nopein keino lisätä puun käyttöä rakentamisessa. Uusista pientaloista noin 90 % on puu- tai hirsirakenteisia. Uusista kerrostaloista puurakenteista on vain noin 5 %. Koska puun osuus pientalorakentamisessa on näin suuri, runkomateriaalin valintaa ei tarvitse ohjata kaavamääräyksillä tai rakentamistapaohjeilla. Lue lisää
• Jotta uusiutuvan energian osuus rakennusten lämmityksessä kasvaisi: Uudet omakotitalot ovat erittäin energiatehokkaita ja noin 90 % uusista pientaloista lämpenee lämpöpumpulla. Lue lisää

2. Kaupungistumisen haasteisiin voidaan vastata myös pientalokaavoituksella

2010-luku oli voimakasta kaupungistumisen aikaa, jolloin asuntorakentamisen painopiste siirtyi asuinkerrostaloihin. Muutos ei kuitenkaan johtunut asumistoiveiden muutoksesta. Suomen Asuntomessujen teettämässä Asumisen ihanteet 2020 -tutkimuksessa todettiin, että ”tiivistä kaupunkiasumista ajaa ennen kaikkea työmarkkinoihin liittyvät rakenteelliset muutokset, eivät niinkään ihmisten ihanteet”. 

Pientalot kaupungissa - asuntopolitiikan ja kaavoituksen käyttämätön resurssi

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, työelämäprofessori Anssi Joutsiniemi ja arkkitehti Teemu Jama selvittivät Pientalot kaupungissa -projektissa pientalomaisen mittakaavan mahdollisuuksia kaupunkirakentamisessa.

Työryhmä nosti esiin pientalomittakaavan etuja kaupunkikehityksessä. 

• Monipuolinen asuntokanta synnyttää monipuolista väestörakennetta, jolloin torjutaan asuinalueiden eriytymistä eli segregaatiota
• Myös kaikkein tiiviimpiä kaupunkiympäristöjä voitaisiin monipuolistaa pientaloilla  

Pientalomittakaavalla on tehokkuustekijöitä, joissa saavutetaan riittävä aluetehokkuus:

• Pientaloalueilla tarvitaan vähemmän varauksia liikennealueille
• Pysäköinti voidaan toteuttaa katujen varsilla ja omilla pihoilla, jolloin ei tarvita erillisiä pysäköintialueita tai pysäköintitaloja
• Vehreyttä ja viheralueita saadaan omille pihoille ja liikennealueiden puuistutuksiin

Yhdyskuntarakenteesta keskusteltaessa yhdistetään usein yksityisautoilu ja pientaloasuminen. Autoriippuvuus ei kuitenkaan ole asukkaan tai talotyypin ominaisuus, vaan se on seuraus asuinalueen sijainnista yhdyskuntarakenteessa. Pientalorakentamisella päästään helposti aluetehokkuuksiin, jotka ovat riittäviä joukkoliikenteen järjestämiseksi.

"Pientaloja kaavoittamalla voidaan vastata tiivistyvän kaupunkirakenteen kasvaviin sosiaalisiin ja elinympäristöjä koskeviin haasteisiin."

Professori Vaattovaaran mukaan julkinen keskustelu pitäisi palauttaa yksipuolisista kerrosalatavoitteista kestävän kaupungistumisen kehittämiseen: väestön, asuinalueiden laadun ja ympäristön moninaisuuden seurantaan. 

Pientalot kaupungissa -loppuraportti