Uudet pientalot nyt 'lähes nollaenergiataloja' ja 2030 alusta lähtien 'päästöttömiä rakennuksia'
Energiatehokkuus
Uudet pientalot ovat energiatehokkaita ja niiden lämmitykseen käytetään pääosin uusiutuvaa energiaa. Lämmitysenergian tarve on pienentynyt huimasti 2000-luvulla paremman eristystason, ilmatiiviiden rakenteiden ja kehittyneen ilmanvaihdon ansiosta. Tämän päivän minimimääräykset täyttävä omakotitalo tarvitsee 25 % vähemmän lämmitysenergiaa kuin 20 vuotta sitten, 1980-luvun taloihin verrattuna lämmitysenergian tarve on puolittunut.
Kohti päästöttömiä rakennuksia (ZEB)
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD - Energy Performance of Buildings Directive) edellytti, että vuodesta 2020 lähtien kaikkien uusien rakennusten tulee olla ns. lähes nollaenergiataloja (nZEB). Suomen lainsäädäntö valmistui hyvissä ajoin ja rakennukset, joihin on haettu rakennuslupaa 1.1.2018 jälkeen, täyttävät lähes nollaenergiatalojen vaatimukset.
EPBD päivittyy vuonna 2024 todennäköisesti siten, että vuoden 2030 alusta lähtien kaikkien uusien rakennusten tulee olla päästöttömiä rakennuksia (ZEB - Zero Emission Buildings). Sitä ennen rakentamisen energiamääräyksiä tiukennetaan seuraavan kerran todennäköisesti vuoden 2026 alussa.
Lämpöhäviöt minimoitu
Uusien pientalojen energiatehokkuus on parantunut huimasti viime vuosikymmenien aikana. Rakenteen lämmönläpäisykerroin, ns. U-arvo, kertoo kuinka paljon lämpöä rakenne päästää lävitseen. Mitä pienempi U-arvo on, sitä paremmin rakenne eristää lämpöä. Ohessa virstanpylväitä lämmöneristyksen vaatimustason kehittymisessä.
| U-arvo (W/m²,K) | 1976 | 1985 | 2003 | 2010 |
|---|---|---|---|---|
| Ulkoseinä | 0,35 | 0,28 | 0,28 | 0,17 |
| Maanvarainen alapohja | 0,40 | 0,36 | 0,25 | 0,16 |
| Ryömintätilainen alapohja | 0,40 | 0,40 | 0,20 | 0,17 |
| Yläpohja | 0,35 | 0,22 | 0,16 | 0,09 |
| Ikkunat | 2,1 | 2,1 | 1,4 | 1,0 |
| Ovet | 1,4 | 1,4 | 1,4 | 1,0 |
Rakenteiden U-arvoja ei ole tiukennettu vuoden 2010 jälkeen, sillä vuonna 2012 siirryttiin ns. kokonaisenergiatarkasteluun, jolloin myös käytetyllä energiamuodoilla oli merkitystä.
Uusiutuvaa energiaa
Omakotitalot ovat edelläkävijöitä uusiutuvan energian käytössä. Yli 80 % uusista omakotitaloista lämpenee lämpöpumpuilla. Lue lisää omakotitalojen lämmitystavoista
Energiatodistus helpottaa vertailua
Energiatodistus tarvitaan rakennuslupaa haettaessa sekä silloin kun olemassa olevaa rakennusta ollaan myymässä tai vuokraamassa. Energiatodistuksen vertailuluku E-luku saadaan laskemalla ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohti ja painottamalla eri energiamuotoja seuraavilla kertoimilla:
- sähkö 1,20
- kaukolämpö 0,50
- kaukojäähdytys 0,28
- fossiiliset polttoaineet 1,0
- uusiutuvat polttoaineet 0,50
Vuonna 2022 valmistuneista pientaloista (luokka 1A-C. Pienet asuinrakennukset) lähes kaikki olivat joko A- tai B-luokkaa.
Energiatehokkuusluokat 2020-2023
Vuonna 2022 valmistuneet pientalot (luokka 1A-C) (lähde: Energiatodistusrekisteri)
Lue lisää energiatodistuksesta Motivan sivuilta:
Ilmanpitävyydellä energiatehokkuutta
Rakenteiden ja liitoksien läpi vuotavalla ilmalla on suuri merkitys rakennuksen energiankulutukseen. Energiatehokkaan talon rakenteet ovat ilmatiiviit ja riittävästä ilmanvaihdosta huolehditaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla.
Ilmanpitävyyttä kuvataan ilmanvuotoluvulla q50. Uusien rakennusten ilmanvuotoluvun keskiarvo on 0,98 (lähde: Vertia Oy) Vanhoissa pientaloissa se on keskimäärin noin 4. Yhden kokonaisluvun muutos q50-luvussa vastaa keskimäärin 4 %:a energiankulutuksessa.
Lämpö talteen poistoilmasta
Rakennuksesta poistettavasta ilmasta otetaan lämpöä talteen lämmöntalteenottolaitteella (LTO). Tyypillisiä ratkaisuja ovat levylämmönsiirrin ja pyörivä lämmönsiirrin. Taloissa, joissa on poistoilmalämpöpumppu, LTO:ta ei ole vaan poistettavan ilman lämpö hyödynnetään lämpöpumpulla.
Energiatodistusrekisterin mukaan vuonna 2022 valmistuneissa taloissa (rakennustyyppi 1A-C. Pienet asuinrakennukset) ilmanvaihdon LTO:n vuosihyötysuhde oli jopa 75 %.
Muualla verkossa:
Tutustu Motivan Energiatehokas koti -kampanjaan!