Edellisen Näkökulma-kirjoituksen kärjistetty otsikointi (”Parhaat neuvoni rakentajalle: 1. Unohda arkkitehti 2. Aloita nyt!”) ohjasi keskustelua sivuun siitä, mitä kirjoituksella alun perin tavoiteltiin. PTT:n puheenjohtaja ja Kastelli-talojen toimitusjohtaja Joran Hasensonin kirjoituksessa tuotiin esiin, että omakotitalon suunnittelussa kannattaa hyödyntää kunkin talovalmistajan suunnittelu- ja tuotantokoneiston tehokkuustekijöitä. Hasensonin paras neuvo asiakkaalle on aloittaa keskustelut talovalmistajien kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hanketta, jolloin voidaan parhaiten vaikuttaa lopullisiin kustannuksiin. Tekstissä todettiin, että arkkitehtien osaamista tarvitaan erityisesti, kun taloa sijoitetaan kasvukeskuksien pienille tonteille.

Yksilöllisyys on tämän päivän trendi

Jos tämän päivän omakotirakentamista pitäisi kuvata yhdellä sanalla, niin se olisi ’yksilöllisyys’. Omakotirakentaminen painottuu muun asuntorakentamisen lailla suurimpiin kaupunkeihin ja kehyskuntiin. Näillä alueilla tontit ovat pienempiä, jolloin talon sijoitteluun ja suuntaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota – tässä tarvitaan monien asiantuntijoiden, kuten infra-, piha- ja arkkitehtisuunnittelijoiden osaamista. Erityisesti talojen suunnittelussa arkkitehdeillä on suuri rooli - talovalmistajilla on arkkitehtejä omilla palkkalistoillaan tai yhteistyöverkostossaan. Suurimmissa kaupungeissa käytännössä yhtäkään omakotitaloa ei rakenneta ilman arkkitehtiä.

Pientalorakentaminen on kehittynyt huimasti pelkästään 2000-luvulla. Tänä päivänä ei oikeastaan voi puhua ’talopaketeista’, sillä valtaosa taloista on suunniteltu yksilöllisesti rakennuspaikan ja asiakkaan toiveiden mukaan. Tyyppitalojen osuus on pieni. Kustannustehokkuutta saadaan toistamalla hyviksi havaittuja rakenneratkaisuja ja detaljeja. Talokirjat ovat muuttuneet ideakirjoiksi, joista lähdetään liikkeelle, kun uutta taloa aletaan hahmotella. Talovalmistajien mallistot ovat useimmiten arkkitehtien suunnittelemia. Valtaosa talovalmistajista tekee taloja myös asiakkaan oman arkkitehdin laatimista suunnitelmista. Näissäkin kustannustehokkainta on hyödyntää talotehtaiden pitkälle kehittyneitä valmiita detaljeita soveltuvissa kohdissa.

Esimerkki 1: Omakotitaloja yksilöllisellä arkkitehtisuunnittelulla

Jämerä Kivitalot tekee taloja karkaistusta kevytbetonista. ”Meillä tuotantolinja ei ohjaa niin vahvasti rakentamisen ratkaisuja, joten talon suunnittelussa on vapaammat kädet”, toteaa Jämerä Kivitalojen toimitusjohtaja Jari Malkamäki. ”Käytännössä kaikki talomme ovat yksilöllisiä, arkkitehdin suunnittelemia taloja. Itse asiassa emme haluakaan mallistoja, vaikka joskus asiakas saattaakin haluta juuri samanlaisen talon, jonka olemme toteuttaneet esimerkiksi asuntomessuille”.

Jämerän konseptissakin on jonkin verran esivalmistusta ja valmiita elementtejä mm. aukonylityspalkit sekä taso- ja porraselementit. Niitä kannattaa hyödyntää, vaikka ne asettavatkin joitakin reunaehtoja. ”Valmiit elementit tuovat kustannustehokuutta, mitä ei pidä unohtaa”, korostaa Malkamäki. Jämerän verkostossa useita arkkitehtejä, jotka suunnittelevat taloja myös muilla tuotejärjestelmillä. Lisäksi Jämerällä on omaa rakennesuunnittelua ja urakointia.

”Ymmärrän näkemyksen, että talon suunnittelua ei pidä pitää täysin erillään tuotantotavasta. Myös me toivomme, että asiakas ja arkkitehti ovat heti hankkeen alkumetreillä yhteydessä meihin,” sanoo Malkamäki.

Esimerkki 2: Kustannukset määräytyvät suunnittelijan pöydällä

Myös Lammi Kivitalojen taloissa arkkitehdin rooli on merkittävä. ”Meillä ei ole talokirjaa, vaan se on nimetty Lammi Ideakirjaksi”. Asiakas voi poimia esimerkkikohteista ideoita ja yksityiskohtia omaan taloonsa. ”Asiakkaamme haluavat nimenomaan yksilöllisen, ammattilaisen suunnitteleman kodin. Lähtökohtana on aina tietty tontti, asiakkaan tarpeet ja budjetti”, kertoo toimitusjohtaja Ismo Nieminen.

”Olen koko työurani ajan painottanut suunnittelun merkitystä: 90 % kustannuksista määritellään suunnittelijan pöydällä”, sanoo Nieminen. ”On mahdoton ajatus, että meidän kohteissamme ei olisi arkkitehtiä”.

Lammi Kivitaloilla on tiivis arkkitehtiverkosto, joka tuntee tuotteen, järjestelmät sekä mitoitusmaailman. Arkkitehdin lisäksi asiakas löytää verkostosta myös muut suunnittelijat ja urakoitsijat aina viimeisen listan asentamiseen saakka.

”Kun uusi arkkitehti ryhtyy suunnittelemaan taloja meidän tuotteillamme, toivomme, että hän käy keskusteluja paikallisen edustajamme kanssa. Näin arkkitehti parhaiten tutustuu mittamaailmaamme, joka on kyllä hyvin yksinkertainen”, neuvoo Nieminen.

Esimerkki 3: Yksilöllinen arkkitehtisuunnittelu on yleistynyt myös puutaloissa

Toimitusjohtaja Tero Hietaniemen johtamalle Jetta-Talolle yksilölliset, arkkitehtien suunnittelemat puutalot ovat arkipäivää. ”Meillä on noin 50 talomallia, mutta voi sanoa, että kahta samanlaista taloa ei meidän tuotantolinjaltamme maailmalle lähde” kertoo Hietaniemi. ”Puolet taloistamme perustuvat yksilöllisiin arkkitehdin suunnitelmiin ja loput ovat muunnelmia mallistotaloistamme.”

Asiakaslähtöisyys on yksi taloteollisuuden yritysten vahvuuksia. ”Muistutamme usein, että asiakkaamme maksavat meidän palkkamme, joten pyrimme tarjoamaan heille sitä mitä he toivovat. Me rakennamme taloja asiakkaillemme emmekä itsellemme”, toteaa Hietaniemi.

Arkkitehtien suunnitelmista tehdään Jetta-Talolla teolliseen tuotantoon soveltuvat piirustukset, joissa noudatetaan arkkitehdin alkuperäistä ideaa mahdollisimman tarkasti. ”Pystymme vastaamaan todella hyvin arkkitehtien suunnitelmiin. Hyvin harvoin tulee vastaan tilanne, jossa joudumme sanomaan, että emme pysty toteuttamaan ratkaisua”.

Esimerkki 4: Yksilöllisiä taloja vakioidulla prosessilla

Kastelli-talot rakentaa vuosittain satoja pientaloasuntoja, joista suurin osa toteutetaan kuluttajavetoisissa hankkeissa. Puurakenteisten talojen lisäksi valikoimassa on myös kivi- ja hirsitaloja.

Asuntorakentamisessa kustannustehokkuudella on suuri merkitys. ”Me vakioimme rakentamisen prosessin, mutta lopputuote on aina yksilöllinen”, toteaa toimitusjohtaja Joran Hasenson.

Vaatimus yksilöllisyydestä tulee asiakkaiden toiveista ja rakennuspaikan asettamista reunaehdoista. ”Sanon joskus leikilläni, että jos haluaa varmuudella talon, jollaista kenelläkään muulla ei ole, niin rakenna mallistotalo, koska juuri sellaista ei kukaan koskaan rakenna”, sanoo Hasenson.

”Kustannustehokkuutta saadaan massaräätälöinnillä ja hyödyntämällä aiemmin hyväksi todettuja ratkaisuja, mutta arkkitehtien osaamista tarvitaan edelleen,” sanoo Hasenson. Kastelli-talot hyödyntää arkkitehtitoimistojen ja omalla palkkalistallaan olevien arkkitehtien osaamista mm. mallistojen suunnittelussa ja talojen sijoittelussa tonteille. Suuret aluerakentamisen kohteet tehdään aina täysin yksilöllisinä, mutta niissäkin hyödynnetään pitkälle kehitettyjä, kustannustehokkaita detaljikirjastoja. Näin varmistetaan myös laadukas toteutus ja laadukkaat yksityiskohdat.