Demokratia ei toteudu asuntorakentamisessa
Eduskuntavaalit on käyty, ja kansa on puhunut: maallemme on valittu demokraattisesti 200 uutta kansanedustajaa. On kuitenkin yksi merkittävä elämänalue, jossa kansan tahto ei toteudu. Se on asuminen. Suurin osa suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa. Jos siis äänestettäisiin, millaisia taloja kaavoitetaan, suurin osa suomalaisista äänestäisi pientalojen puolesta. Samalla täytettäisiin helposti myös kaikki puurakentamisen tavoitteet. Rakentaminen ja kaavoittaminen ovat kuitenkin yhteiskunnallisten päätösten ohjaamia, eikä tätä ihmisten tahtoa politiikassa ole riittävästi huomioitu.
Pientalot on unohdettu kaavoituskeskustelussa täysin, vaikka potentiaalia on
Asuinrakentaminen on kaavoituksesta riippuvaista, ja kaavoittajan monopoli vahva. Valtion tehtävä olisi kaavoittaa sellaisia asuinalueita, joissa ihmiset viihtyvät ja haluavat asua. Pientalot on tässä keskustelussa täysin unohdettu, vaikka niissä on potentiaalia niin tehokkuuden kuin materiaalien puolesta.
Nykyisellä politiikalla jäädään kauas puurakentamisen tavoitteista asuntorakentamisessa. Pientaloja kaavoittamalla kyseiset tavoitteet täytettäisiin kuitenkin kertaheitolla, sillä noin 90 % pientaloista on puurakenteisia ilman kaavamääräyksiäkin. Kaikkia asioita ei tarvitse ohjata, vaan ne voivat tapahtua myös markkinaehtoisesti.
Tehokkuudessa pientalojen ero kerrostaloihin on pienempi kuin ensi alkuun luulisi, sillä nykykaavoituksessa tilaa tuhlataan esimerkiksi liikennealueisiin, kuten leveisiin väyliin ja pysäköintialueisiin. Pientalot kaupungissa -tutkimus osoitti, että myös pientalorakentamisella päästään fiksulla kaavoituksella riittävän hyviin tehokkuuslukuihin esimerkiksi joukkoliikenteen järjestämiseksi.
Ja mikä vielä tehokkuutta tärkeämpää: pientaloalueilla on helpompi toteuttaa juuri sitä viihtyvyyttä, jota ihmiset asumiseltaan toivovat. Pientaloalueilla viheralueet muodostuvat luontevasti pihoihin. Rikastamalla kaavoitusta pientalotuotannolla voidaan lisätä myös väestörakenteen ja asuinympäristöjen monipuolisuutta.
Toisin sanoen: jos rakennetaan vain kerrostalolähiöitä, saadaan vain kerrostalolähiöitä. Jos rakennetaan viihtyisiä, puistomaisia pientaloalueita – saadaan sellaisia.
Uudet pientalot tarjoavat energiahuoletonta asumista
Kestävä kehitys edellyttää rakennuskannan mittavaa uudistamista. Mediassa paljon kohuttu energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) hakee vielä lopullista muotoaan, mutta selvää on, että uuden talon omistaja pääsee tässäkin asiassa helpommalla kuin vanhan.
Tämän päivän pientalot ovat monella tapaa edelläkävijöitä energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Nykypäivän minimitasolla rakennettu pientalo kuluttaa 25 % vähemmän kuin 2000-luvun alussa rakennettu, ja 1980-luvun talossa kulutus on jo kaksinkertainen verrattuna nykyajan taloihin.
Aurinkopaneeleista suurin osa asennetaan omakotitaloihin, jossa nykyisellään on myös esimerkiksi sähköauton latauspaikka vakiovarusteena. Hajautettu energiatuotanto toteutuu uusissa pientaloissa automaattisesti, sillä 80 % uusista pientaloista on myös jollakin lämpöpumpulla varustettu.
Eduskuntavaalien osalta kansa on puhunut, mutta nähtäväksi jää, toteutuuko suomalaisten tahto jatkossakaan yhdessä tärkeimmässä heitä itseään koskevassa asiassa.
Joko olisi demokratian aika – myös asumisessa?
Joran Hasenson
Pientaloteollisuus PTT ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Kastelli-talot Oy:n toimitusjohtaja
Julkaistu 4/2023

Pientaloteollisuus PTT ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Kastelli-talot Oy:n toimitusjohtaja Joran Hasenson
Helsingin yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Vaasan yliopiston ja Tallinnan teknillisen yliopiston Decarbon Home -projekti maaliskuussa 2023:
52 prosenttia suomalaisista valitsee omakotitalon, kun kysytään, minkälaisessa asunnossa haluaisi asua 2–5 vuoden kuluttua.