Nouseeko asuminen kuntavaalien teemaksi?
Kimmo Rautiainen (kimmo.rautiainen
rakennusteollisuus.fi
Asumisen koskettaa meitä kaikkia - toteutuvatko suomalaisten asumistoiveet ja kuinka tyytyväisiä olemme asumiseemme. Koronan aiheuttama poikkeusaika on korostanut asumisen merkitystä. Kunnat ovat avainasemassa siinä, minne ja minkälaisia uudet asunnot ovat. PTT toivoo, että asuminen nousee kuntavaalien keskusteluihin. Lue pientaloteollisuuden 5 kuntavaaliteesiä.
1. Omakotiasukkaat ovat tyytyväisimpiä asumiseensa
Lukuisat asumistoivetutkimukset osoittavat että noin puolet suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa. Lisäksi pientalovaltaiset alueet ovat asuinalueista toivotuimpia. Asumistoiveita merkittävämpää on, että omakotitaloissa asuvat ovat tutkimusten mukaan tyytyväisimpiä asumiseensa.
Pientaloissa (eli omakoti- ja rivitaloissa) haluaisi asua noin ¾-osaa suomalaisista. Tästä huolimatta esim. vuonna 2019 valmistuneista asunnoita vain ¼ osa oli pientaloissa. Asumisen toiveissa ja todellisuudessa on räikeä epäsuhta.
2. Uusissa omakotitaloissa on edullisimmat asuinneliöt – myös asuminen on edullista
Keskimääräisen uuden omakotitalon hankintakustannus on noin 2 000 €/m² täysin ammattivoimin valmiiksi rakennettuna. Omakotitalon keskimääräiset asumiskulut ovat noin 3,5 €/m², kk. Tässä on mukana kaikki asumisen aikaiset kulut lukuun ottamatta pääomakuluja. Kerrostaloissa vastaava kulu on 7,6 €/m², kk.
PTT toteutti keväällä 2020 Asumisen ostoskori -vertailun Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Ostoskorissa vertailtiin uuden perhekoon asunon hankintahintaa ja asumiskustannuksia. Lue lisää.
3. Pientalorakentaminen työllistää ja tuo verotuloja
Jokainen uusi omakotitalo työllistää noin 5 henkilötyövuoden verran. Omakotirakentaminen painottuu muun asuntorakentamisen lailla kasvualueille, mutta rakennustuotteiden valmistus työllistää laajemmin koko maatamme.
Rakennustutkimus RTS:n laskelmien mukaan omakotirakentaja tuo kunnalle jo rakentamisen aikana enemmän tuloja kuin aiheuttaa menoja.
4. Omakotitalot ovat edelläkävijöitä puurakentamisessa, energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian käytössä
Omakotirakentamisessa käytetään paljon puuta. 90 % uusista omakotitaloista on puu- tai hirsirakenteisia. Erityisesti hirsitalojen osuus on kasvanut viime vuosina. Noin 10 % uusista taloista on kivirakenteisia. PTT:n näkemyksen mukaan on ehdottoman tärkeää, että omakotirakentajan valintoja ei ohjata esim. kaavamääräyksillä, sillä kaikilla materiaaleilla on omia hyviä ominaisuuksia. Puun osuus on erittäin korkea ilman ohjaustakin.
Uudet omakotitalot lämpenevät pääasiassa uusituvalla energialla. Erityyppisten lämpöpumppujen osuus on noin 80 % uusien omakotitalojen lämmitysvalinnoissa. Maalämpöpumppu on ylivoimaisesti suosituin lämmitysratkaisu – noin 50 % uusista omakotitaloista lämpenee maalämpöpumpulla.
Ilmastonmuutos ja sen hillitseminen on otettava huomioon kaikilla toimialoilla. Kaupunkirakenteen tiivistämistä on perusteltu mm. ilmastosyillä. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan kaupunkirakenteen tiivistämisellä ei kuitenkaan ratkaista ilmasto-ongelmaa. Tutkimus itse asiassa osoittaa, että uusilla pientalovaltaisilla alueilla asukkaiden kasvihuonekaasujen kokonaismäärä on pienin. Yksi syy tähän on se, että uudet pientalot ovat erittäin energiatehokkaita ja niissä käytetään uusiutuvaa energiaa.
5. Pientalot ovat osa 2020-luvun kaupunkia
Omakotirakentaminen keskittyy muun asuntorakentamisen lailla kasvukeskuksiin. Omakotitaloja rakennettaisiin nykyistä huomattavasti enemmänkin, jos sopivia tontteja olisi enemmän tarjolla. Tämän päivän omakotirakentajille on tärkeää hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä se, että tärkeimmät peruspalvelut (mm. kauppa, päiväkoti ja koulu) ovat lähellä.
Pientaloteollisuuden yritykset ovat viime vuosien aikana kehittänee kaupunkimaiseen rakentamiseen soveltuvia talomalleja. Ne soveltuvat hyvin pienemmällekin tontille.