Toimiva ilmanvaihto takaa hyvän sisäilman
Pientaloteollisuus PTT ry (ptt
pientaloteollisuus.fi
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n toimitusjohtaja Ilkka Salo kiteyttää blogi-kirjoituksessaan miten uusissa taloissa varmistetaan riittävä ilmanvaihto ja korjaa muutamia virhekäsityksiä.
Kirjoitus on julkaistu 19.12.2019 Rakennusteollisuuden blogissa ”Puheenvuoroja rakennetusta ympäristöstä”.
Viime aikoina on julkisuudessa haikailtu painovoimaisesta ilmanvaihdosta helpotusta sisäilmaongelmiin. Koneellisen ilmanvaihdon yleistymiselle on kuitenkin syynsä.
Viime vuosisadan alkupuoliskolla sisävessa ja -sauna olivat harvinaisuuksia ja pyykki kuivatettiin ullakolla. Kodinkoneitakaan ei juuri ollut. Kosteus- ja lämpökuormat olivat aivan eri luokkaa kuin nykyisin. Huoneistoissa oli yleensä myös puu-uuni tai -keittoliesi, joka lisäsi ilman vaihtuvuutta.
Ilma ei vaihdu itsestään. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu pääasiassa lämpötilaeroon ulko- ja sisäilman välillä. Talvisin ilma kyllä vaihtuu, mutta pahimmillaan puolet vuodesta ilmanvaihto ei toimi tai se on puutteellista.
Kylmän ulkoilman lämmittäminen sisälämpötilaan vaatii energiaa kaikissa järjestelmissä. Painovoimaisessa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa ulkoilma tulee lämmittämättömänä huonetilaan, jossa huoneen oma lämmönjakojärjestelmä lämmittää sen. Kylmä tuloilma aistitaan usein vetona, mutta korvausilmareittejä ei saisi tukkia.
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa poistoilmasta saadaan lämpöä talteen ja näin parannetaan energiatehokkuutta. Huonetilaan tuodaan jo lämmitettyä tuloilmaa. Myös pelkkään koneelliseen poistoilmajärjestelmään voidaan lisätä lämmöntalteenotto. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa se ei oikein onnistu.
Ilmastonmuutoksen vuoksi hellejaksot pitenevät. Todellinen kesäsää on yhä useammin merkittävästi lämpöisempää ja kosteampaa kuin suunnittelussa käytetty säädata. Koneellinen ilmanvaihto viilentää sisäilmaa, kun ulkolämpötila laskee alle sisälämpötilan. Muun muassa yöaikaan ilmanvaihtoa voi tehostaa.
Myös aurinkosuojaus on tärkeä tekijä. Vasta viimeisenä tulee koneellisen jäähdytyksen lisääminen, joka sekin on joskus tarpeen. Jos kesäistä sisälämpötilan hallintaa todellisilla säätiedoilla ei ole suunnittelussa riittävän hyvin huomioitu, asukkaat hankkivat itse erillisiä ja usein energiaa tuhlaavia jäähdytysratkaisuja tai tuulettimia.
Suodattimen kuuluukin likaantua
Ulkoilman pienhiukkaset ja muu saaste ovat merkittävä terveysriski. Viime aikoina on kauhisteltu koneellisen ilmanvaihdon suodattimien likaantumista, vaikka ilmanvaihto on tällöin vain toiminut tarkoituksenmukaisesti. Ilman suodatusta lika olisi sisäpinnoilla ja asukkaiden keuhkoissa. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tuloilman suodatus on vaikeaa toteuttaa.
Avoin ikkuna ei ole kaupungeissa hyvä ratkaisu myöskään liikenteen melun vuoksi. Makuuhuoneissa puutteellinen ilmanvaihto taas aiheuttaa korkean hiilidioksidipitoisuuden, joka vaikuttaa unen laatuun ja tätä kautta vireystilaan ja terveyteen.
Parhaimmillaan ilmanvaihtojärjestelmä on suoraan asukkaan säädettävissä tai uusissa älykkäissä ratkaisuissa se säätyy automaattisesti asukkaiden tarpeiden ja esimerkiksi ilman hiilidioksidipitoisuuden mukaan. Raikas sisäilma ja oikea sisälämpötila takaavat miellyttävän sisäympäristön. Säännöllisestä huollosta ja esimerkiksi suodattimien vaihdosta on tietysti aina huolehdittava.
Kuva: Swegon Oy
Hengittävä rakenne ei tee rakennukseen keuhkoja
Sisäilmakeskustelussa nousee usein esiin myös niin sanottu hengittävä seinärakenne, joka saattaa olla harhaanjohtava käsite. Jotkut materiaalit tasaavat hieman kosteutta ja lämpötilavaihteluja, mutta ilmanvaihtoa ne eivät korvaa. Nykyiset energiatehokkuusvaatimuksetkin edellyttävät tiiviitä rakenteita.
Ratkaisusta riippumatta ilmanvaihdon lähtökohtana ovat määräysten mukaiset ilmamäärät, jotka perustuvat tutkimuksiin ja joilla pyritään turvaamaan terveellinen ja viihtyisä sisäympäristö. Säädösten pitää asettaa tavoitteet, teollisuuden ja suunnittelijoiden kehittää ratkaisut ja kuluttajien ja asiakkaiden tehdä valinnat.
Valitun ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus ja riittävyys tulisi kyetä osoittamaan lupavaiheessa laskennallisesti ja vähintäänkin käyttöönotossa ja mielellään eri käyttötilanteissa mittaamalla. Nämä tulee myös dokumentoida niin, että asunnon seuraava ostaja voi halutessaan varmistua, mitä on ostamassa.
Ilkka Salo
toimitusjohtaja
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry