Taloja ja somesisältöjä rakentamassa
Tanja Määttänen (tanja.maattanen
rakennusteollisuus.fi
Haluatko luoda unelmia? Vai muokata mielikuvia? Jakaa faktoja ja opastaa? Innostaa tai viihdyttää? Someco Oy:n perustaja Minna Valtari kannustaa tuottamaan somesisältöjä ennakkoluulottomasti ja aktiivisesti, mutta samalla päämäärätietoisesti ja harkiten.
Pientaloteollisuus PTT ry:n syysseminaarissa pureuduttiin sosiaalisen median käyttöön ja hyötyihin liiketoiminnassa. Pitkän linjan someasiantuntija ja strategi Minna Valtari painottaa, että somesisältöjen tuottamisessa kannattaa lähteä liikkeelle terävällä ja relevantilla kärjellä.
”Yrityksessä täytyy tehdä päätös, että sisältömarkkinointiin todella panostetaan. Vasemmalla kädellä sitä ei pidä lähteä tekemään. Niin ikään ei kannata rynnätä suinpäin kaikkiin mahdollisiin kanaviin. Vain muutama riittää, tai yksikin, kunhan valitulle kanavalle tuotetaan tarkoituksen mukaista sisältöä sen ehdoilla”, Minna Valtari sanoo.
Twiitti päivässä – vai viikossa?
Minna Valtari ei halua antaa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on sopiva määrä päivityksiä sosiaalisessa mediassa. Toki etenkin uuden sometilin kanssa on syytä olla aktiivinen, jotta sen olemassaolo ylipäätään huomataan, mutta tikusta ei kannata tehdä asiaa.
”Esimerkiksi uudelle Twitter-käyttäjälle suosittelen Twitterissä käyntiä ainakin kerran päivässä. Jos omasta takaa ei ole mitään julkaistavaa, siellä voi olla aktiivinen jakamalla muiden päivityksiä tai tykkäämällä niistä. Olennaista on se, että Twitterin käytöstä tulee luonteva tapa. Päivittäiset julkaisut somessa eivät kuitenkaan ole elinehto somenäkyvyyden säilymiselle ja seuraajien saavuttamiselle. Sekä itselle että kohderyhmälle sopivan julkaisutahdin löytää vain kokeilemalla.”
Somekanavia ei kannata käyttää pelkästään omien tuotteiden mainontaan, vaikka se onkin tehokas väline markkinointiviestinnässä. Rakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä keskusteluja käydään jatkuvasti niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Niitä leimaa usein voimakas vastakkainasettelu: Kumpi voittaa, puu vai betoni? Pientalo vai kerrostalo? Kantakaupunki vai lähiö? Somella on suuri merkitys mielikuvien muokkaamisessa. Jos asiasta on mielipide, se kannattaa kertoa nimenomaan siellä, missä keskustelua käydään. Valtari kannustaa aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen somekeskusteluissa, mutta muistuttaa, että mielipiteet kannattaa aina esittää omalla nimellään, ei koskaan anonyymisti organisaatiotilin suojista.
Tyytyväiset asiakkaat positiivisen sanoman lähettiläiksi
Minna Valtari kannustaa pientaloteollisuuden edustajia rikkomaan reippaasti perinteisestä mainonnasta tuttua, tarkkaan huoliteltua kuvastoa. Vielä potentiaalisten talonrakentajien unelmia saa ja kannattaa toki jatkossakin ruokkia myös katalogeilla viimeisteltyine kuvineen. Näin siitäkin huolimatta, että aivan kaikki varmasti tietävät, miltä koti tulee oikeasti näyttämään, kun eteinen on täynnä kuraisia kumisaappaita ja olohuoneen lattiaa peittää lelulaatikollinen legopalikoita.
”Ehkäpä nimenomaan se onkin asia, joka kannattaisi näyttää? Kerrostalossa ei ole kätevää kuraeteistä, mutta uuden omakotitalon asukas voisi hyvin esitellä sen arkea helpottavaa näppäryyttä referenssivideolla. Markkinointiviestinnässä kannattaa ehdottomasti hyödyntää tyytyväisiä asiakkaita ja heidän valmiita, jo käytössä olevia kotejaan. Asumisella on niin tärkeä rooli ihmisten yleisessä hyvinvoinnissa, että olisi sääli, jos pientaloteollisuuden viestinnässä keskityttäisiin vain kiiltokuvamaisten markkinointikuvien ja pohjapiirrosten esittelyyn. Talohan täyttyy elämällä vasta sen jälkeen, kun muuttokuorma on kannettu sisään!”
Ihanteellisinta markkinointia Valtarin mielestä onkin juuri se, kun talotehtaiden tyytyväiset asiakkaat saadaan ikään kuin lähettiläinä kertomaan elämästään uudessa talossaan. Hän muistuttaa, että yrityksen pitää kuitenkin itse fasilitoida positiivisten viestien leviämistä. Harmillisen moni tyytyväinen asiakas on tyytyväinen vain hiljaa mielessään.
Avarakatseisuutta kohderyhmien valintaan
Minna Valtari huomauttaa, että päätös oman talon rakentamisesta ei synny hetkessä. Viestinnän kohderyhmänä ei siis kannata pitää ainoastaan niitä, joiden elämäntilanne ja talous sallii rakentamisen juuri nyt tai aivan lähitulevaisuudessa. Useimmilla nuorilla on jo hyvin varhain selkeä visio siitä, millaista elämää he aikuisena tavoittelevat.
Katariina Heikkilä Turun yliopistosta kertoi syysseminaarissa Nuorten tulevaisuuskuvat 2067 -tutkimushankkeesta, jossa 18-vuotiailta kysyttiin muun muassa asumiseen liittyvistä tavoitteista. Tutkimukseen osallistuneista yli 80 prosenttia näki omistusasumisen itselleen tärkeänä. Ja mikä keskeisintä, toiveiden asuntoa ja asuinympäristöä kuvailevissa unelmissa esiin nousi erityisesti omakotitalossa asuminen, mieluiten rauhallisessa ympäristössä, lähellä luontoa.
Tämäkin tutkimustieto huomioiden Minna Valtari kannustaa pientaloteollisuuden edustajia suuntaamaan viestintää myös nuorille. Usein esitettyyn huoleen siitä, osaavatko talotehtaiden keski-ikäiset setämiehet harmaissa puvuissaan puhutella nuoria, hän ei halua yhtyä.
”Jos viestintä on konkreettista, ihmisläheistä ja positiivista, niin miksei iäkkäämpikin ihminen voisi puhutella nuoria? Kyllähän monet nuoret ovat muutenkin kiinnostuneita siitä, miten maailma pyörii ja mitä asioita tapahtuu. Olennaista on, että nuoria puhuteltaessa on ihmisenä läsnä”, Valtari toteaa.
”Ja jos omat keinot nuoren kohderyhmän puhuttelussa arveluttavat, aina voi ottaa avuksi esimerkiksi tubettajan, joka tarkastelee asumiseen liittyviä ideoita ja ilmiöitä oman ikäluokkansa näkökulmasta”, hän vinkkaa.
Kriisejä tulee ja menee
Jos esimerkiksi rakennusprojektissa menee jotakin pieleen, on nykypäivänä ihme, jos siitä ei saa lukea somekanavista.
”Somekriisien pelko on yhä useammalle syy jättäytyä kokonaan pois sosiaalisesta mediasta. Jos somekeskustelu kuitenkin leimahtaa isolla liekillä omaan yritykseen liittyen, silmien sulkeminen ei auta liekkejä laantumaan.”
Negatiiviseen palautteeseen tai vaikkapa virheellisen tiedon levittämiseen kannattaa aina vastata henkilönä, joskin toki rehellisesti yrityksensä edustajana.
”Mikäli yrityksessä pidetään yllä organisaatiotiliä, jolla voi olla useampikin päivittäjä, se kannattaa valjastaa lähinnä yleiseen tiedon jakamiseen ja etenkin positiivisten viestien välittämiseen. Palautteisiin, niin positiivisiin kuin negatiivisiinkin, kannattaa vastata aina henkilökohtaiselta tililtä. Pelkälle logolle on paljon helpompi provosoitua kuin toiselle ihmiselle; ihmisten kesken käyty keskustelu pysyy huomattavasti asiallisempana. Mahdollisia kriisitilanteita ei kannata pelätä, eivätkä ne varsinaan ole syy pysyä poissa somekanavista. Kyllä somessa riittää ihan se sama maalaisjärki ja peruskohteliasuus kuin missä tahansa keskustelutilanteessa”, Valtari summaa.