Pientalot kaupungissa -asuntopolitiikan ja kaavoituksen käyttämätön resurssi
Kimmo Rautiainen (kimmo.rautiainen
rakennusteollisuus.fi
Viime lokakuussa julkistetun Pientalot kaupungissa -projektin loppuraportissa professori Mari Vaattovaaran johtama työryhmä esitti, että pientalokaavoitus tulisi nähdä vaihtoehtona kerrostaloalueiden monipuolistamiseen. Samalla toteutettaisiin asukkaiden asumistoiveita ja monipuolistettaisiin alueen väestörakennetta.
Pientalot kaupungissa -loppuraportin alaotsikko - asuntopolitiikan ja kaavoituksen käyttämätön resurssi - on osuva. Viime vuosina pientalorakentaminen ja -asuminen on jäänyt asuntopolitiikassa sivuraiteelle. Myös 2010-luvun voimakkaan kaupungistumisen aikana asuntorakentamisen painopiste siirtyi asuinkerrostaloihin siitäkin huolimatta, että asumistoiveet eivät ole juuri muuttuneet.
Pientalorakentamisella on kuitenkin monia hyviä puolia myös kaupunkikehityksen kannalta.
- Kaavoittamalla pientaloja otetaan huomioon myös asukkaiden asumistoiveita
- Monipuolinen asuntotarjonta monipuolistaa myös väestörakennetta - erityisesti lapsiperheet arvostavat pientalomaista asumista
- Vaikka pientaloilla ei päästäkään samoihin kerrosalamääriin kuin kerrostalorakentamisella, pientaloilla voidaan monipuolistaa asuinympäristöjä - myös kaikkein tiiviimpien alueiden kaupunkirakennetta.
Pientalomittakaavalla on omia tehokkuustekijöitä:
- pientaloalueilla tarvitaan vähemmän varauksia liikennealueille
- pysäköinti voidaan toteuttaa katujen varsilla ja omilla pihoilla, jolloin ei tarvita erillisiä pysäköintialueita tai pysäköintitaloja
- vehreyttä ja viheralueita saadaan omille pihoille ja liikennealueiden puuistutuksiin
Kaupungistumiskeskustelussa yhdistetään usein yksityisautoilu ja pientaloasuminen. Työryhmä toteaa kuitenkin, että autoriippuvuus ei ole asukkaan tai talotyypin ominaisuus, vaan se on seurausta asuinalueen sijainnista yhdyskuntarakenteessa. Loppuraportissa todetaan myös, että pientalomittakaavalla päästään helposti joukkoliikenteen edellyttämiin asukastiheyksiin.
Pientalokaavoitus tulisi nähdä vaihtoehtona kerrostaloalueiden monipuolistamiseen. Loppuraportin esipuheessa työryhmä toteaa, että maamme parhaimmat kaupunkitilat ovat aina koostuneet erilaisten ja erikokoisten rakennusten kudelmasta. Esimerkkinä mainitaan Helsingin Munkkiniemi ja Espoon Tapiola sekä monien pikkukaupunkien viihtyisät keskustat.
Miten pientalot palautettaisiin osaksi kaupunkien kehittämistä? Ensimmäinen askel on toteutettavissa jo kaupungin päätöksellä kaavoittaa myös pientaloja uusille alueille sen sijaan, että ensisijaisesti tavoiteltaisiin korkeaa kokonaiskerrosalamäärää. Myös julkinen keskustelu tulisi palauttaa määrällisistä tavoitteista kestävän kaupungistumisen kehittämiseen - kerrosalaneliöiden seuraamisesta väestön, asuinalueiden laadun ja ympäristön moninaisuuden seurantaan. Lisäksi maankäytön ja liikenteen suunnittelun käytäntöjä on jalostettava myös kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen soveltuvaksi.
Työryhmä esittää loppuraportissa haasteen myös pientaloteollisuudelle: alan on pystyttävä toteuttamaan nykyistä suurempia kokonaisuuksia nopeammin ja mukauduttava tiiviin ympäristön tuomiin reunaehtoihin.
Keväällä 2020 puhjenneella koronaepidemialla on ollut merkittävä vaikutus suomalaisten asumiseen. Oman kodin ja oman pihan merkitys nousi omaan arvoonsa. Samalla on tehty uskomaton etätyödigiloikka, joka mahdollistaa monille asumisen myös etäämmällä työpaikasta. Tämä havaittiin myös monissa suurissa kaupungeissa, joissa muuttovirta suuntautui kehyskuntiin. Onkin todella hienoa, että useissa suurissa kaupungeissa on jo linjattu, että asuntokantaa on monipuolistettava lisäämällä pientalotontteja.
Tutustu loppuraporttiin ja -seminaariesityksiin
Kuva: Viihtyisä ja suosittu Kartanonkosken alue Vantaalla on hieno esimerkki kaupunkimaisesta pientalomittakaavasta (Jaakko Vähämäki / Vastavalo.net)