• Etusivu
  • Ajankohtaista
  • PTT
  • Toiminta
  • Hyötytietoa
  • Tutkittua tietoa
  • Jäsenyritykset
Uutisia pientaloteollisuudesta
PTT:n Markkinointiryhmän puheenjohtaja Jari Malkamäki

Uudet reseptit kaupunkimaiseen pientaloasumiseen

Kirjoitus on julkaistu PTT:n uutiskirjeessä 2.5.2016.

Milloin viimeksi maistoit uunituoretta, kotona leivottua leipää? Tai peräti leivoit leivän itse ja tunsit sen herkullisen tuoksun uunin luukkua raottaessa? Voiko sitä edes verrata tehdastekoiseen, valmiiksi viipaloituun, vähintäänkin vaisun makuiseen paahtoleipään?

Kun asumisesta puhutaan, omakotitalo on meistä monelle se omin käsin valmistettu, tuore ja tuoksuva leipä. Suuret rakennusliikkeet tuottavat asumisen paahtoleipää – toki aivan kelvollisia koteja, mutta varsin persoonattomia ja ennen kaikkea, hinnaltaan huomattavasti itse tehtyä kalliimpia.

Suomalaisen unelma omasta talosta on edelleen vahva. Unelmissa talo rakennetaan omin käsin, mutta tosielämässä ei. Toisin kuin muualla Euroopassa, meillä hartiapankkirakentamisen arvostus on edelleen korkea ja monille se tuntuu olevan ainoa, oikea tapa talon tekemiseen. Käytännössä kuitenkin enää vain harvat hallitsevat sen edellyttämät käytännön taidot. Niin ikään rakentamiseen liittyvä byrokratia rajoittaa tee-se-itse -timpureiden mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja unelmiaan.

Vertasin talon rakentamista leivän leipomiseen. Vertaus on osuva – niin ruoassa kuin asumisessakin kuluttajat arvostavat laatua ja yksilöllisyyttä. Mikä on paras tapa saada laadukas ja yksilöllinen koti? Ja miten tämän tavoitteen voi saavuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti? Jos ei nyt rakentamalla, niin ainakin rakennuttamalla sen itse.

Vaikka suuret leipomot tuottavat tuhansia kiloja leipää vuorokaudessa, on itse tehty leipä siitä huolimatta kilohinnaltaan edullisempaa. Sama yhtälö toistuu rakentamisessakin. Syy sille, miksi massatuotannon alhaiset kustannukset eivät näy kuluttajien kukkaroissa on selvä: rakennusliikkeet tavoittelevat mahdollisimman suuria katteita ja asuntojen massatuotannossa kertyneet säästöt valuvat voittoina omistajien ja johtajien taskuihin.

Vaikka pientalon rakentaminen ei nykyään useimmilta omin käsin onnistukaan, pientaloteollisuutta edustavat talotehtaat pitävät kustannuksissa aina kuluttajan puolta. Loppusummassa on myös paljon liikkumavaraa riippuen siitä, kuinka pitkälle asukkaan omat taidot riittävät. Talotehdas voi toimittaa vain pelkän rungon tai asteittain sitä valmiimman talon aina avaimet käteen -ratkaisuun saakka. Pientalotehtaan kanssa yhteistyössä rakennetun kodin voi saada jopa 30 prosenttia edullisemmin kuin ostamalla uuden, suuren rakennusliikkeen rakennuttaman kodin.

Talotehdas voi niin ikään toimittaa juuri katalogin kuvan kaltaisen talon, mikäli näin toivotaan. Jos kuitenkin toiveissa on yksilöllinen koti, omine persoonallisine ratkaisuineen, senkin saa talotehtaalta edelleen hyvin kustannustehokkaaseen hintaan. Suurten rakennusliikkeiden tarjoama mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin liittyy usein lähinnä vain pintamateriaalien valintaan.

Yksityiskohtaisella tasolla pientaloasumiseen liittyviä toiveita on yhtä paljon kuin asukkaitakin, mutta laajemmassa mittakaavassa ne ovat varsin yhteneväisiä ja yllättävän yksinkertaisia. Muun muassa omaa sisäänkäyntiä arvostetaan sekä sen myötä ajatusta siitä, että kenelläkään ulkopuolisella ei ole avainta omaan oveen. Kerrostaloissa kaikkiin koteihin käyvä yleisavain löytyy vähintään huoltomiehen taskusta. Oma piha on pientaloasujalle tärkeä osa asumismukavuutta, samoin kuin itsenäinen hallintavalta. Oma tupa, oma lupa -fraasi on vanha, mutta siihen liittyvä ideologia istuu syvällä suomalaisessa sielunmaisemassa.

Moni asia on myös muuttunut. Siinä, missä menneinä vuosikymmeninä tavoiteltiin täydellistä luonnon rauhaa ja mahdollisimman pitkää matkaa naapuriin, tämän päivän pientalon toivotaan sijaitsevan hyvien liikenneyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärellä. Nämä toiveet huomioiden Suomen nopea kaupungistuminen ei ole pientalorakentamiselle uhka, vaan mahdollisuus.

Asutuksen voimakas keskittyminen kasvukeskuksiin haastaa ennen kaikkea kaavoittajat tarkastelemaan kaupunkeja aivan uudella tavalla. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa 75 prosenttia suomalaisista haluaa asua pientalossa. Ajatus siitä, että kaupunkien hintaville tonttimaille tulisi rakentaa vain tiiviitä ja korkeita kerrostalokomplekseja on täysin sen vastainen, mitä valtaosa niihin päätyvistä asukkaista itse toivoo.

Pientaloteollisuus PTT ry:n luotsaama Talopaletti-hanke on tuottanut kuudessa eri kategoriassa peräti 20 erilaista ratkaisumallia kaupunkipientalojen toteuttamiseen. Talopaletti ei kuitenkaan ole talotehtaiden katalogi uusista talomalleista, vaan perinpohjainen esitys siitä, kuinka valtavan monella eri tavalla suomalaisten toiveita voidaan toteuttaa uudistuvassa kaupunkiympäristössä. Se on etenkin kaupunkisuunnittelijoille ja kaavoittajille suunnattu reseptikirja, joka auttaa hahmottamaan esimerkiksi pienten tonttien mahdollisuuksia ja täydennysrakentamisen monia muotoja. Se osoittaa niin ikään sen, että perinteiselle kerros-, rivi- ja omakotitalon kolmiyhteisölle on olemassa runsaasti erilaisia vaihtoehtoja.

Pientaloteollisuudella on erittäin kiinnostava ja keskeinen rooli kaupungistuvassa Suomessa. Moni pieni tontinkulma jäisi kokonaan rakentamatta, mikäli asia olisi vain suurten rakennusliikkeiden harteilla. Pienimuotoinen rakentaminen ei yksinkertaisesti ole niille kannattavaa, toisin kuin monellakin tapaa joustaville talotehtaille. Talopaletti osoittaa sen, kuinka innovatiivisiin ratkaisuihin pienetkin talotehtaat pystyvät, mikäli sopivaa ja edullista tonttimaata on tarjolla ja byrokratia ei estä sen hyödyntämistä. Taikina nousee nyt päättäjien pöydällä – leivomme siitä suomalaisten unelmakoteja heti, kun saamme siihen mahdollisuuden.
 

Jari_Malkamäki

PTT:n Markkinointiryhmän puheenjohtaja Jari Malkamäki, Aeroc Jämerä Oy.

Verkkovaraani 2010