• Etusivu
  • Ajankohtaista
  • PTT
  • Toiminta
  • Hyötytietoa
  • Tutkittua tietoa
  • Jäsenyritykset
Uutisia pientaloteollisuudesta
Johtaja Anu Kärkkäinen, Talonrakennusteollisuus ry

Hallitusohjelman toteutus käyntiin osauudistuksilla

Kirjoitus on julkaistu PTT:n uutiskirjeessä 22.9.2015

Hallitus vaikuttaa ohjelmallaan todellisuuteen, jossa rakentamisen taso on alhainen, pientalorakentamisessa jopa historiallisen alhainen. Valtio menettää verotuloja ja alhaisempi työllisyys aiheuttaa valtiolle ja kunnille suoria ja välillisiä kustannuksia ja pienentää yksityistä kulutusta. Kaavoittamalla riittävästi tontteja ja rakentamalla enemmän voidaan vaikuttaa myös tonttien ja asuntojen hintoihin, jotka erityisesti pääkaupunkiseudulla ovat ylittäneet kipukynnyksen.

Monet hallitusohjelman kohdat vaativat toteutuakseen maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Kokonaisuudistus on kuitenkin pitkä, vuosien prosessi. Kiireellisiin muutoksiin tulisi päästä osauudistusten kautta heti hallituskauden alussa.

Tavoite kasvukeskusten tonttituotannon lisäämisestä infrahankkeiden ehtona ja linjaus asuntotuotannon monipuolisuudesta kohdistuvat välittömästi pientalotuotantoon. Avoimia kysymyksiä ovat, miten monipuolisuus varmistetaan ja mikä on riittävä määrä pientalotontteja. Valtio voi infrainvestointiensa ehtona vaikuttaa tonttien määrään ja niiden jakautumiseen eri rakennustyyppien välillä. Se voi myös suurimpien kaupunkien kanssa solmittavissa aiesopimuksissa ottaa kantaa monipuolisuuskysymykseen.
Hallitusohjelmassa on monia linjauksia rakentamisen esteiden poistamisesta ja lupakäytäntöjen yksinkertaistamisesta. Yleinen linja on siirtää päätösvaltaa ELY-keskuksilta kuntiin. Tämä vähentää kitkaa, jota viranomaisten keskinäiset valitukset ovat aiheuttaneet rakennusprosesseille. Jatkossa ELY-keskusten valvova rooli halutaan muuttaa enemmän konsultoivaksi ja niiden valitusoikeutta kaava-asioissa rajata.

Haja-asutusalueella tapahtuvaa rakentamista halutaan edistää sillä, että yleiskaava riittäisi nykyistä laajemmin rakentamisen perustaksi. Normitalkoot on kannatettavaa, mutta suuri ongelma on myös yksityiskohtiin menevä kaavoitus, joka on rakennussuunnittelua. Se hidastaa kaavoitusta ja vaikuttaa rakentamisen kustannuksiin ja erityisesti kertarakentajiin, joita pientalorakentajat pääsääntöisesti ovat. Kaavassa määrätään kerrosmäärää, sijaintia, asemointia tontilla, materiaaleja, sisäänkäyntejä ja parvekkeita.

Ohjelma puhuu valtakunnallisesti yhtenäisten rakentamisen standardien ja koko maassa rakennuslupakäsittelyssä yleisesti hyväksyttävien teknisten ratkaisujen luomisesta erityisesti puurakentamisen edistämiseksi. Yhtenäistämistavoitetta ei pitäisi rajata puurakentamiseen. Rakennusvalvonnan yksikkökokoa tulisi suurentaa yhtenäisten tulkintojen, riittävän palvelukyvyn ja erikoistumisen varmistamiseksi. Pyrkimys siirtymisestä rakennuslupa-asioissa yhdenluukun periaatteeseen, ilmoitusmenettelyyn rutiinilupa-asioissa ja sähköiseen asiointiin ovat hyviä tavoitteita.

Kaavoitusasioissa valituskäytännössä halutaan siirtyä kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen, joka rajaa valitusoikeuden asianomaisiin, joiden etuun tai oikeuteen asia välittömästi vaikuttaa. Muutos on perusteltu kuntakoon kasvaessa. Rakentamis- ja ympäristöasioista valitusoikeus KHO:een edellyttäisi jatkossa aina kategorisesti valituslupaa.
Veropolitiikan linjaus kotitalousvähennyksen korottamisesta on tervetullut, asuntolainojen korkovähennysoikeuden pienentäminen sen sijaan ei. Kaavailu 10 prosentin vuosittaisesta korkovähennyksen alenemasta on riittävän hidas. Vähennysoikeuden poistaminen nopealla tahdilla kokonaan vaalikauden aikana, jota hallitus käyttää keppinä yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi, voisi johtaa yllättäviin tilanteisiin asuntomarkkinoilla.
 

karkkainen_anu_210_210.jpg

Johtaja Anu Kärkkäinen, Talonrakennusteollisuus ry

Verkkovaraani 2010