• Etusivu
  • Ajankohtaista
  • PTT
  • Toiminta
  • Hyötytietoa
  • Tutkittua tietoa
  • Jäsenyritykset
Uutisia pientaloteollisuudesta
PTT ry:n varapuheenjohtaja
Mikko Kilpeläinen

Pientalorakentaja ja hänen kukkaronsa kohtaavat karun kokonaisuuden

Kirjoitus on julkaistu PTT:n uutiskirjeessä 19.2.2015
Kohtuuhintaisen pientalorakentamisen tielle on noussut kolme suurta estettä: vero-osuuden kasvu, tonttihintojen lähes hallitsematon nousu ja rakentamisen kustannustason kohoaminen. Pientalorakentamisen kustannustason alentaminen 10–20 prosentilla kiihdyttäisi rakentamista jopa tuhansilla yksiköillä nykyisestä alle 6000 aloituksesta.

Omakotitalon rakentamiskustannuksista 45 prosenttia maksetaan yhteiskunnalle veroina ja veroluonteisina maksuina, joita ovat muun muassa varainsiirtovero tontista, asioimismaksut kuntaan, valvontakulut, liittymismaksut, palkkatyöstä maksettavat verot ja maksut sekä arvonlisäverot. On syytä pohtia, kuinka paljon verotuloja sekä muita suoria ja välillisiä tuloja uusi omakotiasukas sekä rakentamisvaiheessa että sen jälkeen tuo kunnalle ja valtiolle. Vipuvaikutus julkiseen talouteen ei nyt pääse toimimaan. Alle 6000 pientaloaloituksen taso ei ole valtion tai kuntien tulonmuodostuksen kannalta terve tila.

Tonttihinnat ovat nousseet huomattavasti enemmän kuin asuntojen hinnat tai rakennustuotteiden hinta. Vuodesta 1997 tonttihinnat ovat yli kolminkertaistuneet, vanhojen asuntojen hinnat hieman yli kaksinkertaistuneet ja rakennuskustannukset ja rakentamisen tarjoushinnat hieman alle puolitoistakertaistuneet. Pääkaupunkiseudulla tonttien keskihinta on kohonnut yli kaksinkertaiseksi maan keskiarvoon verrattuna.

Kuluttaja kohtaa kasvukeskuksissa kaksi suurta ongelmaa: mistä hän löytää toiveitaan ja tarpeitaan vastaavan tontin ja miten rahoittaa sen. Vaadittava investointi on paikkakunnasta riippuen jopa 200 000 euron luokkaa. Rakennushankkeen kokonaisbudjetista 25–30 prosenttia kuluu pelkästään tonttiin.

Tonttihinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tehokkain keino vaikuttaa kustannuksiin on kaavoittaa enemmän omakotitontteja. Nykyisen tulehtuneen tilanteen haltuun saamiseksi tulee tarpeeseen nähden jopa ylikaavoittaa tontteja. Vuokratonttien lisääminen alentaisi rakennusvaiheen kustannuspommia ja toisi rakentajalle vaihtoehdon. Kaavoituksen kustannustehokkuutta voidaan varmasti parantaa sovittamalla entistä paremmin yhteen maasto, kadut, tontit ja olemassa oleva kunnallistekniikka.

Kolmas suomalaisten pientalounelmaa yhä kauemmas karkottava tekijä ovat rakennuskustannukset. Vuodesta 2002 vuoteen 2013 pientalon rakentamiskustannukset ovat nousseet nimellisesti 85 prosenttia ja ostovoiman muutos huomioituna 54 prosenttia. Samaan aikaan pientaloteollisuus on ahdingossa. Luku antaa aiheen kysyä, onko punainen lanka hävinnyt suomalaisen rakentamisen kehittämisestä.

Asumisesta on tullut teknisesti erittäin vaativaa. Monella eri saralla rakentamisen normistoja kehitetään toki vilpittömänä tavoitteena asumisen parantaminen, esimerkkeinä vaikkapa energiatehokkuus, paloturvallisuuden kehittäminen ja esteettömyyden parantaminen.

Vähemmän ortodoksinen linja määräysten soveltamisessa keventäisi rakentajan taakkaa. Pitääkö omaa kotiaan rakentavan nuorenparin ottaa huomioon kaikilta osin esteettömyysvaatimukset ja kantaa niiden tuomat kustannukset, vai voisiko ajatella joustavampaa rakentamista ja rakennuksen myöhempää kehittämistä asukkaan tarpeen mukaan?

Osataanko lisääntynyttä tekniikkaa enää käyttää, vai karkaavatko tavoitteet käsistä, kun kehittyneitä laitteita ei hyödynnetä oikein? Miten käy asumismukavuuden ja -terveyden tällaisissa tapauksissa? Ajatellaanko verotusta, kaavoitusta ja rakennuskustannusten vaikutusta ja monia pieniä kustannusvirtoja kokonaisuutena missään?

Kuluttajalle tulee säilyttää mahdollisuus valita asumismuodokseen omakotiasuminen haja-asutusalueella ja kaupungeissa, perinteisessä tai uudistuvassa kaupunkimaisen omakotiasumisen muodossa. Kustannustason nousu on kuitenkin muuttamassa kerrostalo- ja omakotitalorakentamisen suhteen päälaelleen vastoin kuluttajien toiveita.

Omakotirakentajan vajoaminen syvään kustannusloukkuun voidaan estää, kun verotuksen, tontin, rakennuskustannusten ja rakentamisen pienten menovirtojen vaikutuksia käsitellään päätöksenteossa kokonaisuutena.

Vai onko ainoa taho joka kohtaa kokonaisuuden kuluttaja ja hänen kukkaronsa?

Mikko Kilpeläinen
Pientaloteollisuus ry hallituksen varapuheenjohtaja
 

Mikko Kilpeläinen

PTT:n hallituksen varapuheenjohtaja Mikko Kilpeläinen, Honkarakenne Oyj

Verkkovaraani 2010