• Etusivu
  • Ajankohtaista
  • PTT
  • Toiminta
  • Hyötytietoa
  • Tutkittua tietoa
  • Jäsenyritykset
Uutisia pientaloteollisuudesta
20.12.2016

PTT:n syysseminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin keinoja muun muassa rakennusvalvontojen palveluiden sujuvoittamiseen. Seminaariyleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun viestiseinän välityksellä ilmoittaen esimerkiksi, että lähes puolet läsnäolijoista kannatti rakennusvalvontojen yhdistämistä suuremmiksi yksiköiksi, jotta rakennusmääräysten kuntakohtaiset tulkintaerot vähenisivät.

seminaarikuva

Paneelikeskusteluun osallistuivat Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan yksikön päällikkö Eija Muttonen-Mattila, Kastelli-talojen asiakaspalvelupäällikkö Heikki Hannila sekä kansanedustajat Martti Mölsä (Perussuomalaiset) ja Ari Torniainen (Keskusta). Niin yleisön kuin panelistienkin joukossa vallitsi yksimielisyys siitä, että rakennusvalvontojen toimintaa tulee saada huomattavasti nykyistä joustavammaksi ja tulkintoja yhtenäisemmäksi. Yhteinen huoli jaettiin siitä, kuinka pahasti eksyksiin etenkin nuori, ensimmäistä omaa kotiaan rakentava asiakas voi rakennusvalvonnan normi- ja pykäläviidakossa joutua.

Vaikka monissa kunnissa rakennusvalvonta toimii moitteettomasti, on kuitenkin paljon myös sellaisia kuntia, joissa palvelu karahtaa kiville joko henkilöstöresurssien, substanssiosaamisen tai oikeanlaisen asiakaspalveluasenteen puutteen vuoksi. Sekä Eija Muttonen-Mattila että Ari Torniainen korostivat rakennusvalvonnan viranomaisten ammattitaidon lisäksi kuitenkin myös pääsuunnittelijan roolia ja osaamista. Esimerkiksi tonttiin liittyvät reunaehdot asuinalueen kaavaan liittyen on syytä tuntea tarkasti, ennen kuin sille valitsee toiveiden mukaisen talomallin ja jättää siitä rakennuslupahakemuksen.

Lupahakemuksen käsittely voi alkaa vasta sitten, kun se on kaikilta osin kunnossa. Paneelikeskustelijat kritisoivat voimakkaasti sitä, että edelleen useissa rakennusvalvonnoissa hakemuksen puutteista ilmoitetaan vasta kun luvan perään aletaan pitkän odottelun jälkeen kysellä. Tämä onkin yksi merkittävä syy, jonka vuoksi lupahakemusten käsittelyajat ovat etenkin omakotirakentajille usein kohtuuttoman pitkiä. On selvää, että rakennusvalvonta ei saa olla pelkkä hitaasti toimiva hyväksyntä- tai hylkäysautomaatti; kaikki paneelin jäsenet edellyttivät virkamiehiltä tarkan etukäteisohjeistuksen ja välittömän palautteen antamista.

PTT:n teknistä ryhmää paneelissa edustanut Heikki Hannila peräänkuulutti myös mahdollisuutta pientalojen kevennettyyn lupakäsittelyyn. Niin Hannila kuin seminaariyleisökin piti kohtuuttomana sitä, että omakotitalo ja julkinen rakennus tai jopa kokonainen kaupunkikortteli ovat samalla viivalla rakennusvalvonnassa ja joutuvat läpäisemään saman prässin kaikkine vaiheineen ja valitusmahdollisuuksineen.

Tähän toiveeseen Eija Muttonen-Mattila esitti eriävän mielipiteen. Hänen mukaansa viranomaisen tulee voida käsitellä hakemuksia vain yhdenlaisella sabluunalla, mutta huomautti myös, että kerralla oikein jätetty hakemus käsitellään huomattavasti nopeammin kuin puutteellinen, olipa kyseessä minkäkokoinen hanke tahansa. Yksimielisiä keskustelussa oltiin kuitenkin siinä, että esimerkiksi aivan jokaista piharakennusta, aittaa taikka autotallia ei pitäisi käsitellä lautakunnassa, sillä lautakuntakäsittelyyn liittyy aina 30 päivän valitusaika, jonka aikana rakennushanke ei etene. Pienissä hankkeissa viranomaispäätöksen tulisi riittää, riippumatta siitä, minkä kunnan rakennusvalvonnassa asia käsitellään.

Vaikka rakennusvalvonnan rooli esimerkiksi yhtenäisen kaupunkikuvan ylläpitäjänä aiheutti ristiriitaisia mielipiteitä niin panelistien kuin yleisönkin joukossa, yksimielisiä oltiin ennen kaikkea siitä, että sähköinen lupakäsittely veisi prosessia nykyistä merkittävästi parempaan suuntaan. Tampereen rakennusvalvontaa edustavalla Eija Muttonen-Mattilalla on omakohtaista kokemusta kaupungissa käytössä olevasta Lupapiste.fi-palvelusta, ja hän korosti sähköisen asiointipalvelun olevan avointa, oikeudenmukaista ja tasapuolista sekä helpottavan lupakäsittelyä huomattavasti.

Keskustelun summana suunta kohti suurempia rakennusvalvontayksikköjä ja sähköistä lupakäsittelyä näytti olevan selvä. Yleisöstä vain 12 prosenttia ilmoitti, ettei usko yhdistämisen tuovan muutosta esimerkiksi rakennusmääräysten tulkintojen kirjavuuteen. Vastaavasti 88 prosenttia oli sitä mieltä, että tulkintojen kirjavuus vähenee joko erittäin paljon tai jonkin verran. Rakennusvalvontojen yksityistämistä katsastuskonttoreiden tapaan kannatti 57 prosenttia yleisöstä.

Sähköiset työkalutkaan eivät silti välttämättä anna luvan hakijalle lupausta siitä, että hakemus käsitellään nopeasti. Esimerkiksi Tampereella luvan keskimääräinen käsittelyaika on noin neljä kuukautta, jota panelistien lisäksi etenkin yleisö piti kohtuuttoman pitkänä. Ari Torniainen ehdottikin kunnille palvelulupausta, jonka puitteissa käsittelyajan tulisi olla omakotirakentajalle korkeintaan yhden kuukauden pituinen. Seminaaripäivän myöhemmässä puheenvuorossa tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava oli vielä tätäkin optimistisempi: hän uskoi digiajan ja oikeanlaisen asiakaspalveluasenteen mahdollistavan lupakäsittelyn jopa 30 sekunnissa.


(Teksti: Tanja Määttänen / RT)

Kimmo Rautiainen (kimmo.rautiainen a rakennusteollisuus.fi)


Takaisin

Verkkovaraani 2010