• Etusivu
  • Ajankohtaista
  • PTT
  • Toiminta
  • Hyötytietoa
  • Tutkittua tietoa
  • Jäsenyritykset
Uutisia pientaloteollisuudesta
5.4.2016

Onko mahdollista asua tiiviissä kaupungissa palveluiden ja hyvien yhteyksien ääressä ilman, että tinkisi omasta rauhasta, pihasta ja sopivan kokoisesta kodista? Oikeanlaisella suunnittelulla nämä eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, sanoo professori Markku Hedman Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hänen johtamansa tutkimusryhmä on koonnut lukuisia uudenlaisia ratkaisumalleja, joilla voidaan sovittaa yhteen suomalaisten asumismieltymykset ja voimistuva kaupungistuminen.

Talopaletti-hankkeessa on tavoiteltu entistä monipuolisempia asumisvaihtoehtoja perinteisten omakotitalojen sekä kerros- ja rivitalojen rinnalle. Pientaloteollisuuden käynnistämässä hankkeessa on tuotettu yhteensä kaksikymmentä uudenlaista kaupunkipientalon ratkaisumallia, jotka on ryhmitelty kuuteen eri kategoriaan. Ne soveltuvat tiiviiseen kaupunkiympäristöön ja tuovat pientaloasumisen entistä useamman ulottuville. ”Kyse ei ole valmiista talomalleista, jotka siirtyisivät sellaisenaan tuotantoon vaan kokonaisesta vaihtoehtojen kirjosta. Esitettyjä ratkaisumalleja voi yhdistellä ja sekoittaa tarpeen mukaan, jolloin saadaan lähes rajattomasti uusia mahdollisuuksia. Hankkeen tuloksena syntynyt opas on tarkoitettu idealähteeksi sekä kaavoittajien että rakennusten suunnittelijoiden käyttöön”, professori Markku Hedman kuvaa Talopalettia.

Ratkaisumallit on rakennettu arkkitehtiopiskelijoiden ja alan toimijoiden yhteisen ideoinnin avulla sekä analysoimalla jo toteutettuja kotimaisia ja kansainvälisiä kohteita. Lähes tuhannesta seulotusta kohteesta on poimittu mukaan käytännössä koeteltuja ja hyväksi havaittuja ideoita.

”Talot voidaan toteuttaa tiheästi siten, että niissä otetaan huomioon yksityisyys ja suojaisa piha sekä ikkunanäkymät, jotka eivät avaudu suoraan asunnosta toiseen. Tehokas maankäyttö ei myöskään ole ristiriidassa inhimillisen mittakaavan ja yhteisöllisyyden kanssa. Kaupungistumisen ei tarvitse tarkoittaa samaa kuin kerrostaloistuminen eikä omakotitalon täydy sijaita pellolla kaukana palveluista. Jos pientalovaltaisuus on mahdollista tämän päivän Lontoossa, miksi ei myös meillä”, Markku Hedman kysyy.

Myös kompakteja ja edullisia vaihtoehtoja

Useiden selvitysten mukaan pientalo ja erityisesti omakotitalo on edelleen suomalaisten toivotuin asumismuoto ja niissä viihdytään parhaiten. Pientaloihin syntyy myös edullisimmat asuinneliöt: uusien omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta on alle kaksituhatta euroa ilman tonttia ja oman työn osuutta.
”Talopaletissa esitetyillä ratkaisuilla asuntokohtaiset tontit voivat olla huomattavasti nykyistä pienempiä, jolloin tonttikustannuksista voi säästää neljänneksen tai jopa puolet. Lisäksi kaupunkipientalot taipuvat moneen, niin lapsiperheille kuin ikääntyville pariskunnille tai sinkuillekin, täydennysrakentamiseen tai vaikka sosiaaliseen asuntotuotantoon”, Markku Hedman summaa.

Kaupunkipientalojen toteutukseen soveltuu hyvin esimerkiksi yhtiömuotoinen ryhmärakennuttaminen tai perustajaurakointi. ”Pientalovalmistajilla on aiempaa paremmat valmiudet osallistua tämäntyyppisiin toteutuksiin. Nykyisin jo puolet talopaketeista toimitetaan muuttovalmiina. Osa yrityksistä tekee aluerakentamista tai yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa”, Talopaletti-hankkeessa mukana ollut Kastelli-talojen toimitusjohtaja Antti Pohjola toteaa.

Kaupunkipientaloja tulossa useille alueille


Kiinnostusta kaupunkimaiseen pientaloasumiseen on herännyt eri tahoilla. Esimerkiksi tulevien vuosien Asuntomessuilla ja etenkin Tuusulassa vuonna 2020 teema voi näkyä vahvasti.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Pia Sjöroos kertoo, että kaupunkimaisia pientaloja on suunnitteilla runsaasti eri puolille Helsinkiä. Helsinki on edistänyt kaupunkipientalojen rakentamista kaavoituksen ja arkkitehtuurikilpailujen avulla jo useiden vuosien ajan. Esimerkiksi Östersundomiin on tarkoitus rakentaa urbaaneja pientaloja kymmenilletuhansille asukkaille.

”Parhaat tulokset kokemuksemme mukaan saadaan kumppanuuskaavoituksella tai tontinluovutuskilpailuilla. Väljät asemakaavat, jotka mahdollistavat erilaiset toteuttamistavat, ovat valitettavasti useimmiten tuottaneet hyvin perinteisiä ratkaisuja”, Tampereen asemakaavapäällikkö Elina Karppinen sanoo.
Tampereen kaupunki on suunnitellut vanhojen lähiöiden, kuten Tesoman täydennysrakentamista ja elävöittämistä kaupunkipientaloilla.
Rakentamista, kaavoitusta ja kiinteistönmuodostusta ohjaavat lait ja muut säädökset rajoittavat usein Keski-Euroopasta tuttujen esimerkkien suoraa soveltamista Suomessa. Karppisen mukaan säädösten selvittämisellä ja tarvittaessa muuttamisella olisi mahdollistaa vapauttaa ajattelua perinteisestä pientalorakentamisesta uudenlaiseen, urbaanimpaan suuntaan.

Hankkeen taustat ja aineistot:

Pientaloteollisuus PTT ry:n koordinoiman hankkeen päätoteuttaja on ollut Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Asuntosuunnittelun tutkimusryhmä. Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, Tampereen kaupunki, Osuuskunta Suomen Asuntomessut, Rakennustuotteiden Laatu Säätiö sekä useat PTT:n jäsen- ja kumppaniyritykset.

TALOPALETTI-opas on saatavissa maksutta verkosta: http://tinyurl.com/talopaletti.

Oppaan sähköinen versio on laadittu vuorovaikutteiseksi siten, että oppaan linkkien kautta pääse tutustumaan esimerkkikohteiden laajempaan kuva-aineistoon tai Google Mapsin kautta todelliseen ympäristöön.
Kuva-aineistoa ja lisätietoja hankkeesta löytyy Pientaloteollisuus PTT:n sivuilta
http://pientaloteollisuus.fi/fin/toiminta/talopaletti_-opas/

Lisätietoja:
Markku Hedman, professori, Tampereen teknillinen yliopisto, puh. 040 702 4884
Antti Pohjola, toimitusjohtaja, Kastelli-talot Oy, puh. 0400 280 555
Kimmo Rautiainen, johtaja, Pientaloteollisuus PTT ry, puh. 040 038 1444
Elina Karppinen, asemakaavapäällikkö, Tampereen kaupunki, puh. 040 800 4908
Pia Sjöroos, projektipäällikkö, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, puh. 0400 732 829


Kimmo Rautiainen (kimmo.rautiainen a rakennusteollisuus.fi)


Takaisin

Verkkovaraani 2010