• Etusivu
  • Ajankohtaista
  • PTT
  • Toiminta
  • Hyötytietoa
  • Tutkittua tietoa
  • Jäsenyritykset
Uutisia pientaloteollisuudesta
3.11.2015

Lähes kaikkiin uusiin omakotitaloihin tulee vähintään yksi tulisija – suurempiin jopa kaksi. Tulisija toimi täydentävänä lämmitysjärjestelmänä sekä myös tietenkin tunnelman luojana. Erityisesti sähkölämmitteisissä pientaloissa puun poltolla voi pienentää vuotuisia lämmityskustannuksia merkittävästi. Tulisija on myös hyvä varalämmönlähde sähkökatkojen varalle lämmitysjärjestelmästä riippumatta, sillä kaikki lämmitysjärjestelmät tarvitsevat sähköä toimiakseen – jos ei muuhun niin ainakin kiertovesipumppuun.

Tulikivi Oyj

Kuva: Tulikivi Oyj

”Uusiin, vähän energiaa kuluttaviin pientaloihin soveltuu erittäin hyvin oikeaoppisesti rakennetut varaavat tulisijat, jotka luovuttavat lämmön pidemmän ajan kuluessa eikä ylilämpöä aiheuttavaa lämpöpiikkiä tule” kertoo Nunnauuni Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Järvinen. "Tarjolla on nykyään myös kevyttulisijoja, joissa lämpö varautuu ja viipyilee pidempään."

”Nykyaikaisessa, hyvin eristetyssä talossa jo 2 – 2,5 pino-m³ puuta varaavassa takassa poltettuna riittää kattamaan puolet vuotuisesta lämmitysenergiantarpeesta” kertoo Tulikivi Oyj:n kotimaan myyntijohtaja Markku Prättälä.

Uuniseppien Juuso Laakso korostaa asukkaiden roolia. ”Polton puhtauteen voi vaikuttaa myös loppukäyttäjä polttamalla kuivaa puuta, sytyttämällä puut päältä ja välttämällä roskien polttoa.”

Tulisija on myös sisustuselementti. Valmistajien valikoimiin tutustuessa huomaa, että takan hankkijalla on todellakin valinnanvaraa. Takan pintamateriaalina voi olla kaakelia, tiiltä, rappaus tai vuolukivi. ”Tulisijojen ulkonäössä suositaan tällä hetkellä selkeitä moderneja skandinaavisia linjoja isoilla laatoilla varustettuna. Takan ulkomuoto valitaan kuitenkin aina kotiin sopivaksi värien ja ulkomuodon osalta”, kertoo Uuniseppien Juuso Laakso.

Tulisijaa voidaan myös käyttää ruoanlaittoon. ”Ihmiset mielellään grillaavat kesällä ja vastaavasti lämmityskauden aikana takat, takkaleivinuunit ja leivinuunitulisijat sopivat hyvin kiireettömään ruoanlaittoon. Puusta saatava pehmeä säteilylämpö kannattaa varaavassa tulisijassa hyödyntää myös ruuanlaitossa, jolloin lopputulos on herkullinen, samalla tulee vielä lisäsäästöä energialaskuun”, toteaa Markku Prättälä.

Varaavan tulisijan lämpöä voidaan hyödyntää tilojen lämmityksen lisäksi myös käyttöveden lämmityksessä. Valmistajilta löytyy ratkaisuja, joissa tulisija kytketään vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.

PTT:n kumppaniyritysten joukossa on useita tulisijavamistajia (Nunnauuni Oy, Tulikivi Oyj ja Turun Uunisepät Oy) sekä piippuvalmistajia (Onrakenne Oy ja Schiedel Savuhormistot Oy). Näiden lisäksi Wienerberger Oy tarjoaa tillestä muurattuja ratkaisuja tulisijoihin ja piippuihin.

Muistilista tulisijan käyttäjälle

  • Polta ainoastaan kuivaa ja puhdasta puuta
  • Tuo puut sisään 1–2 päivää ennen polttamista
  • Poista liiat tuhkat ja varmista ennen sytyttämistä, että hormi vetää kunnolla.
  • Lado ja sytytä puut tulisijavalmistajan ohjeiden mukaan
  • Häkävaaran takia sulje pelti vasta, kun hiillos on sammunut.


Puu on merkittävä omakotitalojen energialähde

Suomessa on yli 250 000 omakotitaloa, joissa puu on pääasiallinen lämmitysenergia, ja lisäksi lähes kaikissa omakotitaloissa on takka. Vuonna 2013 omakotitaloja (erilliset pientalot) lämmitettiin puulla 12 517 GWh:n edestä, mikä kattaa huimat 40 % koko omakotitalokannan käyttämästä lämmitysenergiasta (Lähde:Tilastokeskus, Asumisen energiankulutus 2013 –tilasto)

Puun käyttö
Kuva: Puun osuus Suomen omakotitalokannan lämmitysenergiasta on huimat 40 % (lähde: Tilastokeskus, Asumisen energiankulutus 2013 –tilasto)

*) Asuinrakennusten lämmitykseen sähköllä on laskettu mukaan suora ja varaava sähkölämmitys, sähköllä tapahtuva lisälämmitys, sähköinen lattialämmitys, lämpöpumppujen käyttämä sähkö, sähköllä tapahtuva käyttöveden lämmitys, sähkökiukaat sekä lämmitysjärjestelmien ja lämmönjakolaitteiden kuluttama sähkö.

**) Lämpöpumppuenergia tarkoittaa lämpöpumpuilla ympäristöstä (maasta, ilmasta tai vedestä) talteen otettua energiaa, jota käytetään rakennusten lämmitykseen. Lämpöpumppujen sähkön käyttö on sisällytetty lämmityksen sähkönkulutukseen.


Kimmo Rautiainen (kimmo.rautiainen a rakennusteollisuus.fi)


Takaisin

Verkkovaraani 2010