• Etusivu
  • Ajankohtaista
  • PTT
  • Toiminta
  • Hyötytietoa
  • Tutkittua tietoa
  • Jäsenyritykset
Uutisia pientaloteollisuudesta
24.4.2015

ptt_seminaari_20112014_dsc0275_kortteinen_210x210.jpg

Kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen, Helsingin yliopisto

– Pientalorakentamisen väheneminen johtuu uuden urbanismiksi kutsutun ajattelutavan mukaan siitä, että ihmiset yksinkertaisesti ovat alkaneet viihtyä kaupungeissa paremmin. Niinpä on luontevaa, että esimerkiksi yleiskaavoituksessa otetaan huomioon tämä asennemuutos. Esimerkiksi Helsingin kaupungin yleiskaava perustuu olettamukseen, että kaupungin asukasluku tulee jatkossakin kasvamaan samaa vauhtia ainakin vuoteen 2050 saakka, Kortteinen pohjustaa.

Kortteisen mukaan on tutkimusten valossa hyvin todennäköistä, että näin ei ole.

Asennemuutos vai taantuman sanelemaa?

– Metropolialueen kaupunkitutkimus eli KatuMetro selvitti vuonna 2012 muun muassa asumistyytyväisyyttä koko Helsingin seudulla, kehyskunnat mukaan lukien. Kun vertailimme vastaajien asumistyytyväisyyttä seudun eri osissa, osoittautui, että ihmiset viihtyvät kehyksen pientaloalueilla selvästi parhaiten. Kehyksen etu ei poistunut, vaikka vastaajien ominaisuudet vakioitiin, so. vertailtiin samanlaisia vastaajia eri asuinolosuhteissa. Kun tämän jälkeen selvitimme, mihin asuinympäristön piirteisiin tulos liittyy, tulos oli yllättävän selvä: korkea ja tiivis rakentaminen yhdessä sosiaalisesti sekoitetun ja rauhattoman ympäristön kanssa tuottaa epäviihtyvyyttä.

– Juuri nämähän ovat urbaaneja piirteitä. Missä siis on se uusi urbanismi, jonka hengessä ihmiset hakeutuvat kaupunkimaiseen ympäristöön koska viihtyvät siellä?

– Kyselytutkimus vuodelta 2012 on tähän asti alansa laajin ja kattoi noin 20 000 vastaajaa. Sen mukaan seudun väestö nimenomaan ei viihdy urbaanissa ympäristössä. Näyttö on tilastollisesti tarkasteltuna aivan poikkeuksellisen vahva. Tämän tuloksen valossa uudesta urbanismista puhuminen on toiveajattelua.

– Tämän tuloksen valossa reunarakentamisen laantuminen ei liity siihen, että ihmisten asumiseen liittämät arvot ja toiveet olisivat muuttuneet. Todennäköisempää on, että taloudellisen taantuman aikana ihmiset ovat vain varovaisempia, ottavat pienempiä riskejä ja lykkäävät isoja investointipäätöksiä tulevaisuuteen. Asutaan mieluummin vähän ahtaammin kaupungissa kuin otetaan pankkilainaa tonttiin ja rakentamisprojektiin. Ero rakentamisen huippuvuosiin 90-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa näyttäytyy jyrkkänä, koska hyvinä vuosina investoinnit olivat tavallistakin suurempia. Taantumassa ne puolestaan ovat maltillisimmillaan.

Pientalorakentaminen nousee kun talous kohenee

– Ihmiset arvostavat rauhallista ja turvallista asumista. Kehyskuntien pientaloissa asuvat ihmiset ovat asumiseensa selvästi tyytyväisempiä kuin keskustassa tai lähiövyöhykkeellä asuvat ihmiset.

Osana KatuMetro-hanketta tehdyssä gradutyössä huomattiin, että tyytymättömyys asuinympäristöön liittyy seuraaviin seikkoihin: alueen alhainen sosioekonominen taso, vuokra-asuminen, tiivis kerrostaloasuminen sekä ympäristön rauhattomuus, järjestyshäiriöt ja heikot sosiaaliset suhteet naapureiden kanssa. Helsingin kantakaupungissa ja lähiöissä asutaan kehyskuntia useammin tiiviisti, korkeasti ja vuokralla, ja mm. nämä tekijät vaikuttavat viihtyvyyteen negatiivisesti.

Omakotiasuminen on edelleen halutuin asumismuoto, mutta huono taloustilanne on aiheuttanut sen, että kaupungit ja lähiöt pienasuntoineen ovat juuri nyt suosittuja – ja suosion kasvua selittää juuri se, että vuokra-asuminen on tällä hetkellä riskittömämpää kuin uuden rakentaminen. Kyseessä ei siis ole aito asennemuutos, joka johtaisi pitkän aikavälin pysyviin muutoksin asumistottumuksissa. Kyseessä on keino mukautua vallitsevaan taloustilanteeseen.

KatuMetro-asumistyytyväisyystutkimus on tässä esitettyä huomattavasti monimutkaisempi kokonaisuus, ja siihen voi halutessaan tutustua esimerkiksi osoitteessa http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/








Kimmo Rautiainen (kimmo.rautiainen a rakennusteollisuus.fi)


Takaisin

Verkkovaraani 2010